Etsitään motivoitunutta kunnonkohottajaa vähintään kolmen kuukauden kuntokampanjaan!
Kalajoen Seudun ja Kylpylä SaniFanin yhteinen kuntokampanja etsii innostunutta ja motivoitunutta henkilöä, joka haluaa kohentaa kuntoaan ja edistää hyvinvointiaan syystä tai toisesta.
Kylpylä SaniFani sitoutuu kampanjassa tarjoamaan yhdelle henkilölle kaikki kylpylän liikuntapalvelut maksutta käyttöön sekä ammattilaisten ohjauksen päälle. Maksuttomat liikuntapalvelut ovat kampanjaan lähtevällä henkilöllä käytössä vähintään 3 kk, seurantahenkilön kunnosta ja tavoitteista riippuen. Liikuntapalveluihin kuuluvat kaikki Kylpylä SaniFanin toiminnot (kuntosali, uimahalli, kylpylän allasosasto) lukuun ottamatta keilahallin palveluja sekä ohjatut ryhmäliikunnat (jumpat, kahvakuula, tanssilliset ohjelmat jne.) ja vesiliikunnat. Tämän lisäksi kuntoilijaa avustavat hänen matkansa varrella osaavat ohjaajamme erilaisissa taidoissa kuntoilijan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Meiltä löytyy muun muassa ohjaaja joka voi opettaa uimataidoissa, antaa ravitsemusneuvontaa tai miettiä sopivia liikuntamuotoja kuntoutuvalle. Ammattitaitoiset liikunnanohjaajamme suorittavat kampanjan aikana myös erilaisia testejä ja tsemppaavat ja ohjaavat koehenkilöä.
Kalajoen Seutu puolestaan seuraa kuntokampanjan tähteä tämän edistymisessä kampanjan ajan ja kertoo lukijoilleen vinkkejä terveellisempään ja liikunnallisempaan elämään.
Kiinnostuitko? Kirjoita osoitteeseen toimitus@kalajoenseutu.fi ja kerro miksi haluat kohentaa kuntoasi. Tämä voi olla elämäsi tilaisuus päästä hyvään kuntoon!
perjantai 26. elokuuta 2011
tiistai 16. elokuuta 2011
Pienkoneella Kalajoelle
Poimintoja Kalajoella lennähtäneen lomalaisen blogista:
"Kalajoki saa oman TV-sarjan" luin nettiuutisista palattuamme parin päivän lomareissulta länsirannikolta.
Jos olisimme tienneet matkailevamme tänä kesänä Kalajoelle, olisimme voineet ilmoittautua tv-sarjaan mukaan kesäkuun aikana. Ei tullut ilmoittauduttua, sillä en ollut kuullutkaan ko. sarjasta ennen kuin matkustimme pienkoneella Kalajoelle mieheni ja mökkinaapureidemme kanssa. Ei sillä, että olisin sarjaan halunnutkaan.
Tuntikausien kuvamateriaaliin seurueen uroot kuitenkin päätyivät käydessään tarkistamassa Kalajoen lentokentällä, että Cessnassamme kaikki oli kunnossa. Kopteri teki tuolloin juuri lentoonlähtöä kentältä ja lentäjä kertoi kuvaavansa materiaalia uuteen Kalajokisarjaan.
Kesäloman alkaessa ajomatkalla mökille olimme sattuneet pohdiskelemaan mieheni kanssa, että voisimme tehdä jonkun pienen kesälomareissun pikkukoneella loman aikana a) mikäli saamme koneen jostain vuokralle ja b) saamme kyytiin pari muutakin maksavaa matkustajaa. Lentosuuntana etelä ei tullut meille kysymykseen, joten jäljelle jäi matkaaminen länteen tai johonkin Joensuusta katsottuna pohjoisempaan. Puhuimme autossa matkasta Kalajoen Hiekkasärkille.
Kesälomamatkailu tuli puheeksi istuessamme kavereiden mökin terassilla drinksuilla. He ilmoittivat lähtevänsä Kalajoelle muutamaksi päiväksi ja niihän siinä kävi, että yhtäkkiä sen enempää suunnittelematta meitä oli kuuden hengen seurue matkalla nauttimaan kilometrien pituisista hiekkasärkistä ja kesästä.
Matkapäivän aamuna heräsin unenpöpperöisenä sateen ropistessa mökin peltikattoon. Mieheni nousi reippaammin ylös ja minä jäin sänkyyn kietoutuen tiukemmin peiton mutkaan. Hän tarkisti lentosäät ja hoputti, että minun täytyy nousta sillä sadepilvet tulevat väistymään pian taivaalta ja matkakumppanit odottavat meidän tuloa.
Huoltoaseman päiväkahvien ja koneen tankkauksen jälkeen "Joensuun liikenne, oscar hotel charlie victor zulu rullaa kiitotielle 10 lentoonlähtöä varten" lause saatteli meidät matkaan. Lennonjohto ei ollut auki, jolloin kenttä oli ns. valvomaton lentopaikka ja mahdollisille koneille ilmoitettiin radiojaksolla aikeet lennon suhteen.
Lento halki Suomen Joensuusta luoteeseen Kalajoelle sujui mukavasti hienossa kelissä. Sateesta ei ollut tietoakaan seuraavan muutaman päivän aikana. Naiset takapenkillä torkahtelivat maisemien ollessa jokseenkin tylsiä: metsää, peltoa, järvi, metsää, peltoa, järvi, asuinrakennus, metsää, peltoa jne. Miehet navigoivat etupenkillä useamman gps-laitteen ja luonnollisesti paperikartan kanssa.
Kalajoen lentokentän sijainti ei olisi voinut olla parempi penkkiurheilijan näkökulmasta. Hiekkarannat olivat vain muutaman sadan metrin päässä kentästä ja sikäli kivasti käveltävissä.
Yksi kohokohdista oli kävelyreissu meressä. Hiekkasärkkien edustalla oli nimittäin hevosenkengän mallinen matala "muodostelma, jota pystyi kahlaamaan lähes koko matkan. Viimeiset kymmenet metrit olisi pitänyt uida, että olisi saanut tehtyä puoliympyrän. Pari uskaliasta seurueestamme oli kahlannut ja uinut reitin ensimmäisenä iltana ja toisena iltana lähdimme matkaan koko porukalla.
Lue blogi kokonaisuudessaan Ateenan aamut ja elämän illat -blogissa.
"Kalajoki saa oman TV-sarjan" luin nettiuutisista palattuamme parin päivän lomareissulta länsirannikolta.
Jos olisimme tienneet matkailevamme tänä kesänä Kalajoelle, olisimme voineet ilmoittautua tv-sarjaan mukaan kesäkuun aikana. Ei tullut ilmoittauduttua, sillä en ollut kuullutkaan ko. sarjasta ennen kuin matkustimme pienkoneella Kalajoelle mieheni ja mökkinaapureidemme kanssa. Ei sillä, että olisin sarjaan halunnutkaan.
Tuntikausien kuvamateriaaliin seurueen uroot kuitenkin päätyivät käydessään tarkistamassa Kalajoen lentokentällä, että Cessnassamme kaikki oli kunnossa. Kopteri teki tuolloin juuri lentoonlähtöä kentältä ja lentäjä kertoi kuvaavansa materiaalia uuteen Kalajokisarjaan.
Kesäloman alkaessa ajomatkalla mökille olimme sattuneet pohdiskelemaan mieheni kanssa, että voisimme tehdä jonkun pienen kesälomareissun pikkukoneella loman aikana a) mikäli saamme koneen jostain vuokralle ja b) saamme kyytiin pari muutakin maksavaa matkustajaa. Lentosuuntana etelä ei tullut meille kysymykseen, joten jäljelle jäi matkaaminen länteen tai johonkin Joensuusta katsottuna pohjoisempaan. Puhuimme autossa matkasta Kalajoen Hiekkasärkille.
Kesälomamatkailu tuli puheeksi istuessamme kavereiden mökin terassilla drinksuilla. He ilmoittivat lähtevänsä Kalajoelle muutamaksi päiväksi ja niihän siinä kävi, että yhtäkkiä sen enempää suunnittelematta meitä oli kuuden hengen seurue matkalla nauttimaan kilometrien pituisista hiekkasärkistä ja kesästä.
Matkapäivän aamuna heräsin unenpöpperöisenä sateen ropistessa mökin peltikattoon. Mieheni nousi reippaammin ylös ja minä jäin sänkyyn kietoutuen tiukemmin peiton mutkaan. Hän tarkisti lentosäät ja hoputti, että minun täytyy nousta sillä sadepilvet tulevat väistymään pian taivaalta ja matkakumppanit odottavat meidän tuloa.
Huoltoaseman päiväkahvien ja koneen tankkauksen jälkeen "Joensuun liikenne, oscar hotel charlie victor zulu rullaa kiitotielle 10 lentoonlähtöä varten" lause saatteli meidät matkaan. Lennonjohto ei ollut auki, jolloin kenttä oli ns. valvomaton lentopaikka ja mahdollisille koneille ilmoitettiin radiojaksolla aikeet lennon suhteen.
Lento halki Suomen Joensuusta luoteeseen Kalajoelle sujui mukavasti hienossa kelissä. Sateesta ei ollut tietoakaan seuraavan muutaman päivän aikana. Naiset takapenkillä torkahtelivat maisemien ollessa jokseenkin tylsiä: metsää, peltoa, järvi, metsää, peltoa, järvi, asuinrakennus, metsää, peltoa jne. Miehet navigoivat etupenkillä useamman gps-laitteen ja luonnollisesti paperikartan kanssa.
Kalajoen lentokentän sijainti ei olisi voinut olla parempi penkkiurheilijan näkökulmasta. Hiekkarannat olivat vain muutaman sadan metrin päässä kentästä ja sikäli kivasti käveltävissä.
Yksi kohokohdista oli kävelyreissu meressä. Hiekkasärkkien edustalla oli nimittäin hevosenkengän mallinen matala "muodostelma, jota pystyi kahlaamaan lähes koko matkan. Viimeiset kymmenet metrit olisi pitänyt uida, että olisi saanut tehtyä puoliympyrän. Pari uskaliasta seurueestamme oli kahlannut ja uinut reitin ensimmäisenä iltana ja toisena iltana lähdimme matkaan koko porukalla.
Lue blogi kokonaisuudessaan Ateenan aamut ja elämän illat -blogissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)