Esimerkkejä Aurinkokylpylä SaniFanin ravintola Kapteenskan herkullisista alkuruoista.
Lähiruoan puolesta puhuva Aurinkokylpylä SaniFanin
keittiöpäällikkö Jari Ruonakoski arvioi, että paikallisten tuotteiden osuus ruoanvalmistuksessa on noussut jo 70-80 prosenttiin. Kotimaisuuden osuus on vielä korkeampi; se on peräti 95 prosentin luokkaa:
Paikalliset raaka-aineet takaavat ruokamme laadun. Niihin kuuluvat lihat, perunat, salaatit, idut, juurekset, hunaja, kananmunat, viljatuotteet, kalat ja rypsiöljy ja leipomotuotteet.
Paikallisten raaka-aineiden merkittävänä valttina on, että ne ovat lisäaineettomia. Niissä ei ole yhtään E-koodia.
Kalajoen Hiekkasärkillä sijaitsevan kylpylän keittiö erottuu monista muista vastaavista keittiöistä juuri lähiruoalla. Keittiömestari Ruonakoski on tinkimätön:
Voisimmehan toki tilata kaikki raaka-aineet yhdestä pisteestä, mutta se ei sovi toimintaperiaatteeseemme. Meidän lähtökohtanamme on asiakas, jolle haluamme tarjota parasta. Laadukas ruoka ja ystävällinen palvelut ovat ykkössijalla. Ne olemme tavallaan hakanneet kiveen, koska niiden avulla asiakas tulee meille uudestaan, mikä on ensiarvoisen tärkeä juttu, Ruonakoski korostaa.
Kehitys on oikeansuuntainen, sillä asiakkaiden määrä on kasvussa.
Paikallisten raaka-aineiden hankinta vaatii enemmän työtä ja viitseliäisyyttä, mutta se ei merkitse kuitenkaan missään tapauksessa erikoista ongelmaa:
Työllä siitäkin selviämme. Toisaalta emme mene siitä, mistä aita on matalin. Kyse on siis painotuksesta, mihin työpanoksemme suuntaamme. Käytämmekö sen hyvien raaka-aineiden alusta lähtien tapahtuvaan laadukkaaseen valmistukseen vai puolivalmiiden tuotteiden jälkikäsittelyyn. Lähiruoan alkuperäisen maun säilyttäminen on yksi sen valteista, eikä sitä saa pilata mausteilla.
Paikallisia tuotteita on käytetty myös pääruokien valmistuksessa.
Lähiruokaa ja luomua
Lähiruoan hinta on kilpailukykyinen. Ruonakoski kertto, että lähiruoka on laadukasta, koska se on pienissä yksiköissä toimivien tuottajien elinehto:
Paikalliset raaka-aineet tulevat läheltä, joten niitä ei kuljeteta pitkiä matkoja. Sekin näkyy laadussa. Kun lähituottajien kanssa on luotu toimiva asiakkuussuhde, toimitukset onnistuvat tarvittaessa nopeallakin aikataululla.
Lähiruoan lisäksi SaniFanin keittiö panostaa myös luomuun. Luomutuotteita on jo päivittäisessä käytössä kahdeksan ja pyrimme vain lisäämään niiden käyttöä.
- Kannattaa muistaa, että luomuraaka-aineetkin edustavat lähiruokaa, keittiöpäällikkö täsmentää.
Ja jälkiruokakin on taatusti kotimaista.
Koulutkin käyttäjiksi
Ruonakoski istuu asiantuntijana Leader-alueella käynnissä olevassa Makuja maalta-hankkeessa. Sen tavoitteena on edistää lähiruoan ja paikallisten raaka-aineiden käyttöä. Kyse on samalla lähiruoan arvostuksen eteen tehtävästä työstä.
Esimerkiksi tänne Hiekkasärkille lähiruoasta on mahdollista kehittää yhteinen juttu.
Koulut käyttävät paikallisia raaka-aineita vielä vähän. Niiden avulla voitaisiin huomattavasti parantaa kouluruoan makua ja tasoa, eikä kyse ole rahasta. Samalla tälle alueelle saataisiin lisää työtä ja toimeentuloa. Käytön lisääntyminen tulee näkymään tuottajahinnoissa, Ruonakoski vakuuttaa.
SaniFanin keittiössä leivotaan lähialueen jauhoista leipää ja pullaa, mikä tuo ruokailuun hyvän maun lisäksi kodin tuntua.
Keittiömme henkilökunnan yhteisenä tavoitteena on maukas ruoka. Me valmistamme sen lähiruoasta. Korkealle asetettua rimaa nostamme vähitellen, mikä pitää meidät skarppina joka päivä. Teemme aina parhaamme, koska se on ainoa keino menestyä kovassa kilpailussa.
Keittiöpäällikkö kiittelee henkilökuntaansa, sillä se on ammattitaitoista, hyvähenkistä ja joustavaa.Sympaattinen Ruonakoski on tyytyväinen siihenkin, sillä hän saa kehittää keittiöstä ja tuotteesta oman näköisensä.
- Tavoitteena on tuottaa laajalle ja monipuoliselle asiakaskunnalle nautinnollisia makuelämyksiä ja asiakaslähtöistä palvelua hyvähenkisenä ja iloisena joukkueena, jo monelta kantilta keittiöalaa nähnyt 29-vuotias oululainen Ruonakoski kiteyttää.
Teksti: Heikki Gummerus
